Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut tasaisesti jo pitkään, mutta Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kasvu tulisi hidastumaan 2030-luvulla. Väestönkasvun hidastuminen johtuu ennen kaikkea kuolleisuuden lisääntymisenä, jota ennustettu muuttovoitto ei riitä täysin kattamaan. Maakunnan väestö vanhenee tällä hetkellä nopeasti, mutta ikärakenteen muutoksen ennustetaan tasaantuvan 2030-luvulle tultaessa.
Varsinais-Suomessa asui syyskuun 2015 lopussa 474 133 ihmistä, mikä on 1 782 asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa maakunnan väestönkasvusta selittyy maahanmuutolla, joskin Turun seudulla maan sisäinen muuttovoitto kasvattaa asukaslukua eniten.
Valtaosa maakunnan väestönkasvusta syntyi kahdessa kunnassa, Turussa ja Kaarinassa. Turun seutukuntaa lukuun ottamatta kaikilla muilla seuduilla väestö väheni, eniten Salon ja Loimaan seuduilla. Loimaan seudun asukasluku on ollut melko pitkään tasapainossa, mutta kuluvan vuoden aikana väestökato on nopeasti kiihtynyt.
Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut jo pitkään tasaista vajaan 2 000 uuden asukkaan vuosivauhtia. Tilastokeskuksen lokakuussa julkaiseman väestöennusteen mukaan sama kasvuvauhti tulee jatkumaan 2020-luvun lopulle saakka, minkä jälkeen kasvu hidastuu. Kasvun hidastuminen johtuu ennen kaikkea kuolleisuuden lisääntymisestä, sillä muuttoliikkeen ennustetaan säilyvän nykyisellä tasolla.
Uudessa väestöennusteessa Varsinais-Suomen väestönkasvu on arvioitu selvästi aiempia ennusteita maltillisemmaksi. Väestönkasvun hidastumiseen on syytä suhtautua kriittisesti, sillä Varsinais-Suomen muuttovoitto on viime vuosina kasvanut tasaisesti lisääntyneen maahanmuuton seurauksena. On oletettavaa että tämä trendi tulee jatkumaan, jolloin maakunnan väestönkasvu tulee melko suurella todennäköisyydellä olemaan väestöennustetta nopeampaa.
Muuttoliikkeellä on joka tapauksessa oleellinen merkitys Varsinais-Suomen tulevassa väestökehityksessä. Ilman tasaista muuttovoittoa asukasluku kääntyisi nopeasti laskuun. Muuttoliikkeellä on suuri merkitys väestönkadon hidastajana kaikissa seutukunnissa. Ainoastaan Salon seudulla viime vuosien nopean muuttotappion ennustetaan jatkuvan jopa luonnollista väestönmuutosta nopeampana 2030-luvulle saakka. Tähän on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti, sillä nykyisen rakennemuutoksen aiheuttama väestön laskutrendi tuskin jatkuu samanlaisena tulevaisuudessa.
Väestönkasvun lisäksi väestön ikärakenteella on suuri merkitys maakunnan kehitykselle. Ennusteen mukaan väestön ikääntymisen nopein vaihe ajoittuu 2010-luvun alkuun, minkä jälkeen väestörakenteen muutos hidastuu pikku hiljaa. Väestöllinen huoltosuhde, eli ei-työikäisen väestön suhde työikäisiin, nousee kuitenkin 1990-luvun noin 50 prosentin tasosta 2030-luvun noin 70 prosenttiin.
Alueellisesti väestön ikärakenteen muutokset ovat kuitenkin suurempia. Kun Turun seudulla väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan vakiintuvan noin 65 prosentin tuntumaan, nousee se kaikkien muiden seutujen ennusteissa huomattavasti jyrkemmin Loimaan seudun noin 85 prosentista Salon seudun ja Turunmaan yli 90 prosenttiin. Kriittisenä pidettyä 100 prosentin rajaa, jolloin lapsia ja eläkeläisiä olisi enemmän kuin työikäisiä, ei kuitenkaan ylitetä yhdelläkään seudulla.
Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu havaintoihin tapahtuneesta väestönkehityksestä. Se ei oteta huomioon taloudellisen kehityksen tai poliittisten päätösten vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen.
Lue analyysi kokonaisuudessaan Maakunnan tila -katsauksessa.
Uusimmat väestötiedot Lounaistiedon tilastosivulla.
