Varsinais-Suomeen työllisyysasteen trendiluku oli vuoden kolmannella neljänneksellä 73,7 %, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendikehitys kääntyi tämän seurauksena jyrkkään laskuun. Työllisiä kolmannella neljänneksellä oli 234 000, ja myös työllisten määrän kehitystrendi kääntyi hienoiseen laskuun.
Työllisyysaste kääntyi laskuun myös koko maassa, joskaan kansallisella tasolla lasku ei ole yhtä jyrkkää kuin Varsinais-Suomessa. Koko maan työllisyysasteen trendiluku oli vain 0,1 prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aiemmin. Toisaalta Uudellamaalla työllisyysasteen trendiluku putosi vuoden kolmannella neljänneksellä 0,8 prosenttiyksikköä ja Pirkanmaalla jopa 2,0 prosenttiyksikköä.
Vaikuttaakin siltä, että alueiden työllisyystilanteet ovat tällä hetkellä melko epävakaita, jolloin otospohjaisen tilastoinnin tarkkuus on heikompi kuin vakaan työllisyyskehityksen tilanteessa. Esimerkiksi Varsinais-Suomen kolmannen neljänneksen heikkoja työllisyyslukuja selittää hyvin alhainen työllisten määrä heinäkuussa, kun taas elo- ja syyskuussa työllisiä oli jopa hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Näin ollen trendikehityksen suunta tulee tarkentumaan kevään 2024 aikana.
TEM:n tuoreen työmarkkinaennusteen mukaan työllisyystilanne heikkenee tänä syksynä, mutta työmarkkinoiden laskusuhdanne on kuitenkin jäämässä lyhytaikaiseksi. Työllisyysaste kääntyy ennusteen mukaan kasvuun vuoden 2025 aikana yleisen taloustilanteen paranemisen myötä. Ennusteen mukaan työllisten määrä kasvaa läpi ennusteperiodin maahanmuuton vahvistumisen ansiosta, vaikka työllisyysaste tilapäisesti laskeekin.
Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin pienempien maakuntien työllisyyslukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.
