Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu pysähtyi keväällä koronakriisin seurauksena. Maakunnan työllisyysaste ei näytä kuitenkaan vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä kääntyneen samanlaiseen voimakkaaseen laskuun kuin monissa muissa maakunnissa.
Varsinais-Suomen kausitasoittamaton työllisyysaste oli vuoden kolmannella neljänneksellä 73,7 %, mikä oli täsmälleen sama kuin Uudellamaalla, ja selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (72,2 %) tai Pirkanmaalla (72,1 %). Varsinais-Suomen työllisyysaste putosikin vain 0,1 %-yksikköä, kun se Uudellamaalla ja koko maassa pieneni noin 1,5 %-yksikköä.
Koko maan tarkastelussa työllisyysaste kasvoi voimakkaasti Etelä-Savossa ja heikkeni eniten Etelä-Karjalassa ja Lapissa. Vaikka pienempien maakuntien yksittäisten vuosineljänneksen luvut sisältävät epävarmuutta, on maakuntien työllisyystilanteessa nähtävissä tietty yhteys maakuntien matkailun kehitykseen. Saimaan alueella Etelä-Savossa matkailukesä oli ennätyksellisen hyvä, kun taas kansainvälisen matkailusta riippuvaisissa Lapissa ja Etelä-Karjalassa matkailuala on ollut suurissa vaikeuksissa. Tämän analyysin valossa matkailun kehitys näyttää heijastuneen myös maakunnan työllisyyskehitykseen.
Tilastokeskuk
sen laskelman mukaan työllisyysasteen koko maan trendikehityksessä tapahtui keväällä noin 2 %-yksikön suuruinen tasomuutos, jossa työllisyysasteen kehitys muuttui nopeasti uudelle kehitysuomalle. Vastaavaa tasomuutosta ei ole toistaiseksi havaittu Varsinais-Suomen aineistossa, mutta työllisyyden trendikäyrän suunnan määrittäminen nykyisessä epävarmassa tilanteessa on haastavaa, minkä vuoksi työllisyyden trendilaskelmiin on syytä suhtautua varauksella aikasarjan uusimpien tietojen osalta.
Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.
