Tilastokeskuksen hiljattain julkaisema väestöennuste on herättänyt paljon keskustelua. Väestöennusteessa oletetaan maahanmuuton pysyvän tulevaisuudessa huomattavasti aiempaa korkeammalla tasolla, jolloin Suomen muuttovoitto ulkomailta olisi vuosittain 40 000 henkilöä. Vuoden 2021 ennusteessa vastaava luku oli 15 000, ja esimerkiksi Etla esittää omassa analyysissään, että perusteltu luku pitkän tähtäimen nettomuutolle olisi noin 24 000 henkeä.
Uusi väestöennuste vaikuttaa merkittävästi Varsinais-Suomen ennustettuun väestönkasvuun. Kun vuoden 2021 ennusteessa maakunnan asukasluvun ennustettiin vuonna 2040 olevan 494 000, on uudessa ennusteessa vastaava luku 536 000. Vuoden 2021 ennuste vaikuttaakin nykyvalossa perusteettoman pessimistiseltä, sillä Varsinais-Suomen asukasluku ylitti 494 000 rajan jo tämän vuoden syyskuussa.
Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen kasvuodotukset ovatkin suuremmat kuin esimerkiksi yhdessäkään MDI:n aiemmin syksyllä julkistaman väestöennusteen skenaariossa. Kunnittain tarkasteltuna muutos korostuu etenkin Turussa, johon Tilastokeskuksen aiemmassa ennusteessa odotettiin alle 10 000 asukkaan kasvua, kun uudessa ennusteessa Turku olisi saamassa 36 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä.
Väestöennusteet ovat aina menneen kehityksen projisoimista tulevaisuuteen. Ennusteet eivät ole oikeita tai vääriä, vaan eri lähtöoletuksilla tehdyt ennusteet vain tuottavat erilaiset tulokset. Väestöennusteet toimivatkin parhaimmillaan vertailukohtina tulevaa kehitystä arvioitaessa. Tästä näkökulmasta Tilastokeskuksen vuosien 2021 ja 2024 väestöennusteita voidaan pitää eräänlaisina tulevan kehityksen ylä- ja alarajoina. Todennäköisimmin tuleva kehitys osuu johonkin niiden väliin, ja kunnat voivat itse omilla toimillaan vaikuttaa siihen, miten tulevaisuuden väestöprojektiot toteutuvat.
