Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut nopeasti vuodesta 2015 alkaen, ja vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä työllisyysasteen trendi oli 73,4 %. Kuluvan vuoden aikana työllisyyden kasvuvauhti on kuitenkin taittunut. Työllisyysasteen kasvun trendi on hidastunut selvästi ja työllisten määrän kasvu näyttää pysähtyneen kokonaan.
Työllisyyskehityksen taittumisesta huolimatta työttömyyden lasku on jatkunut Varsinais-Suomessa nopeana. Myös avoimien työpaikkojen määrä on jatkanut nopeaa kasvua etenkin Turun seudulla. Työvoimalle on siis Varsinais-Suomessa kysyntää, joten työllisyysasteen kasvun näin selvä hidastuminen herättääkin kysymyksiä.
Yksi mahdollinen selitys työllisten määrän kasvun pysähtymiseen löytyy väestörakenteesta. Kun eläkkeelle jää enemmän ihmisiä kuin mitä nuoria valmistuu työelämään, työllisten määrä vähenee auttamatta. Tämä vaikutus korostuu, kun työttömyys alkaa olla alhaisella tasolla, jolloin osaavan työvoiman reservit ovat pienempiä. Muuttovoitto toki korvaa osan työikäisen väestön vähenemisestä. Työikäisen väestön määrän pieneneminen ei kuitenkaan selitä työllisyysasteen kasvun hidastumista, vaan pelkästään työllisten absoluuttisen määrän kehityksen muutoksia.
Toinen mahdollinen selitys on työllisyysasteen mittaustapa ja sen vaikutukset työllisyysasteen trendin tulkintaan. Koska työllisyyttä mitataan kyselytutkimuksella toisin kuin rekisteritietoon pohjautuvaa työttömyyttä, voi maakunnittaisissa tiedoissa olla pienestä otoskoosta johtuvaa tilastovirhettä. Pienikin tilastovirhe voi johtaa trendikäyrän laskennassa uusimpien arvojen liian voimakkaaseen nousuun tai laskuun. Tämä otosharha poistuu asteittain uusien tilastopäivitysten tultua, joten vuoden vaihteen jälkeen saadaan tarkempi kuva maakunnan työllisyyskehityksen sunnasta.
Tarkempia lukuja Varsinais-Suomen työllisyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.
