Varsinais-Suomeen työllisyysasteen trendiluku oli vuoden kolmannella neljänneksellä 73,9 %. Työllisyysasteen trendi oli 0,2 prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aiemmin. Työllisiä kolmannella neljänneksellä oli 236 000, ja työllisten määrän kehitystrendi on kasvanut tasaisesti jo parin vuoden ajan.
Varsinais-Suomen työllisyysasteen kehitystrendin suunta on elänyt kuluvan vuoden aikana. Trendikäyrän viimeaikaisen suunnan arviointi sisältää aina epävarmuutta, mutta tänä vuonna kehityksen suunta on vaihdellut tavallista enemmän. Vuoden alussa työllisyyskehitys näytti olevan hienoisessa kasvussa, mikä kevään kuluessa kääntyi selvään laskuun.
Vuoden kolmannen neljänneksen lukujen valossa näyttää kuitenkin siltä, että työllisyyskehityksen suunta jatkuu melko tasaisena. Merkittävää kasvua tai taantumaa ei ole tapahtunut, ja Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendikäyrä on vuoden aikana vakiintunut samansuuntaiseksi koko maan kehityksen kanssa.
Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendiluku oli vuoden kolmannella neljänneksellä hieman koko maan tasoa korkeampi ja maakunnista kuudenneksi korkein. Suurin muutos alueellisissa työllisyyseroissa on, että Pirkanmaan työllisyystilanne on kohentunut merkittävästi. Kun aiemmin Pirkanmaan työllisyysaste oli selvästi koko maan tasoa jäljessä, on se noussut maan parhaimmistoon heti Uudenmaan perään.
Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.
