Positiivinen rakennemuutos yhdistetään ennen kaikkea meri- ja autoteollisuuden nopeaan kasvuun ja sen kautta Vakka-Suomen ja Turun seudun myönteiseen taloudelliseen kehitykseen. Varsinais-Suomen kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää tietää, miten positiivisen rakennemuutoksen vaikutuksen näkyvät koko maakunnan mittakaavassa.
Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa positiivisen rakennemuutoksen alueellista vaikutusta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: väestökehityksen, rakennustuotannon ja työllisyyskehityksen kautta.
Varsinais-Suomen myönteinen vire näkyy korostuneesti Turun seudulla ja Vakka-Suomessa. Selvimmin tämä näkyy väestökehityksessä, sillä Turun seudun voimakkaana jatkuneen väestönkasvun lisäksi Vakka-Suomen ja erityisesti Uudenkaupungin asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun.
– Uudenkaupungin väestönkasvu on nimenomaa seurausta muualta Suomesta tulevasta muuttovoitosta, eli autotehtaan tuhannet uudet työpaikat ovat kasvattaneet merkittävästi Uudenkaupungin muuttovetovoimaa, toteaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.
Uudenkaupungin nopeasta väestönkasvusta huolimatta suurin osa maakunnan uusista asunnoista valmistuu Turun seudulle. Sen sijaan positiivisesta rakennemuutoksesta suoraan kertova liike- ja teollisuusrakentaminen on Vakka-Suomessa selvästi suurempaa kuin muissa maakunnan pienemmissä seutukunnissa.
– Asuntorakentaminen näyttääkin reagoivan Uudenkaupungin väestönkasvuun viiveellä, ja asuntotuotannon hidas käynnistyminen on pitkän laskusuhdanteen jälkeen ymmärrettävästi varovaista, Vasanen arvio.
Positiivinen rakennemuutos ei eriytä työllisyyskehitystä samalla tavalla kuin väestökehitystä. Vaikka talouskasvun vaikutukset korostuvat Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, heijastuu yleinen myönteinen taloustilanne laajasti koko maakunnan työllisyyskehitykseen. Työvoiman liikkuvuus ja alihankintaketjujen ulottuminen koko maakuntaan tasoittaa myönteisen työllisyyskehityksen alueellista jakautumista.
Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys näkyy eri tilastoissa eri aikoihin. Toimitilojen rakentaminen kasvaa usein ensimmäisenä, mikä ennakoi tuotannon ja työllisyyden kasvua. Työvoiman tarpeesta seuraava muuttovoitto puolestaan näkyy huomattavalla viiveellä asuntorakentamisen nopeutumisessa.
– Työllisyyskehitys reagoi nopeasti talouden sykleihin, kun taas väestökehityksen melko hitaiden trendien kääntämiseen tarvitaan voimakkaita yksittäisiä alkuunpanijoita, josta Valmet Automotiven massarekrytoinnit on hyvä esimerkki, Vasanen muistuttaa.
Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua kokonaisuudessaan täällä.
Julkaistu 11.12.2017
