Kumppanuusbarometrilla tarkastellaan Varsinais-Suomen kehitystä maakuntastrategian tavoitteiden valossa. Syksyllä 2016 kolmannen kerran toteutettu barometrikysely antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta, sillä kyselyyn vastanneista 82 % oli samaa mieltä strategian vision ”Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella” kanssa.
Tuki kumppanuusajattelulle on kasvanut selvästi, sillä maakuntastrategian hyväksymisen jälkeen vuonna 2014 visiolauseeseen yhtyi vain 68 % vastaajista. Maakunnan kehittäminen yhteistyöllä ja kumppanuudella saa kiitosta myös barometrin avovastauksissa, joskin konkreettisia saavutuksia kaivattiin lisää ja moni kritisoi kuntien välisen yhteistyön toimivuutta ja liiallista Turku-keskeisyyttä.
”Tavoitteet ovat hyvät mutta vielä on paljon tekemistä niiden saavuttamiseksi. Suunta on oikea.”
”Mielestäni asenteet yhteiseen tekemiseen ja sen tärkeyden ymmärtämiseen ovat vahvistuneet lähimpinä kahtena vuotena.”
”Kumppanuus ja yhteistyö ovat tärkeitä teemoja, mutta konkretia pitäisi olla paljon selkeämpi.”
”Valitettavasti Varsinais-Suomi koetaan monessa asiassa vain Turuksi, unohtaen muut kunnat.”
”Jonkin verran on vielä tekemistä kuntarajat ylittävän yhteistyön syventämisessä ja laajemman (kuin oman) edun yhteistyöllä saavuttamisessa. Suunta on kuitenkin oikea. Vaatii toimijoilta sinnikkyyttä ja uskoa yhteistyön voimaan!”
Kumppanuusvision lisäksi muutkin maakuntastrategian kärkiteemat ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Kun tarkastellaan koko strategiakautta vuodesta 2014 alkaen, ovat selvimmin edistyneet hiilineutraliuteen ja kiertotalouteen sekä kesävään yhdyskuntarakenteeseen ja älykkääseen liikennejärjestelmään liittyvät tavoitteet. Vastaajien arvioiden mukaan myös yhdessä tekemisen ilmapiiri on parantunut Varsinais-Suomessa selvästi samoin kuin maakunnan kehittäminen kokonaisvaltaiseen tilannearvioon perustuen.
Odotukset tulevasta kehityksestä olivat pääsääntöisesti myönteisiä. Yhteistyön ja yrittämisen lisäksi hiilineutraliuden ja kiertotalouden arvioitiin edistyvän nopeimmin. Pessimistisimpiä vastaajat olivat kunta- ja sektorirajat ylittävien palvelujen kehittämisen sekä pitkäjänteisen maankäytön suunnittelun suhteen.
Kolme vastaajaa neljästä piti maakuntastrategian päätoimenpidettä, kumppanuusfoorumia, toimivana tapana kehittää maakuntaa. Yli puolet vastaajista arvioi myös, että kumppanuustapaamisissa on syntynyt uusia ideoita ja yhteistyöverkostoja maakunnan kehittämiseksi. Sen sijaan vain joka neljäs vastaaja arvioi, että aluetietopalvelu Lounaistieto.fi on vakiinnuttanut asemansa maakunnallisena tietopalveluna. Aluetietopalvelun tunnettuus on kuitenkin kasvanut hieman edellisvuotisesta, ja vaikka monet arvioivat sen olevan vielä varsin vieras suurelle yleisölle, nähtiin Lounaistiedossa myös paljon potentiaalia.
”Tieto aluetietopalvelusta ei ole ehkä tavoittanut ihmisiä kovin hyvin.”
”Aluetietopalvelussa on paljon mahdollisuuksia, mutta osaavatko ihmiset hakea sitä kautta?”
”Lounaistieto.fi on vielä keskeneräinen, mutta sillä on kaikki edellytykset kasvaa merkittäväksi tiedon lähteeksi.”
Kumppanuusbarometri on vuosittainen verkkokysely, joka toteutettiin kolmatta kertaa lokakuussa 2016. Kysely lähetettiin yhteensä lähes 700 varsinaissuomalaiselle toimijalle, ja siihen vastasi 188 henkilöä (27 %). Kyselyyn ovat voineet vastata eri henkilöt eri vuosina, joten vertailu edellisen barometrin tuloksiin on suuntaa-antavaa.
