Tämän sivun päivittäminen on päättynyt. Parhaillaan on suunnitteilla uuden kestävän liikkumisen seurannan kehittäminen, mutta sen julkaisuajankohta ei vielä ole tiedossa.
Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (2014) lähtökohtana on ollut Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 -suunnitelmassa esitetty maankäyttöratkaisu ja rakennemalliratkaisulle asetetut tavoitteet. Rakennemallin yleistavoitteena on liikkumisen tapojen uudistaminen merkittävästi nykyisestä:
"Kestävien kulkutapojen kulkumuoto-osuus Turun kaupungissa kasvaa yli 66 prosentin tasolle vuoteen 2030 mennessä nykyisestä noin 52 prosentista. Kestävien kulkutapojen osuus kaupunkiseudun muissa kunnissa nousee yli 40 prosentin tasolle vuoteen 2030 mennessä nykyisestä noin 30–37 prosentista."
Kulkutapaosuuden muuttamiseksi rakennetaan viihtyisää ja vetovoimaista jalankulku- ja pyöräkaupunkia, jossa lyhyet matkat luovat helpon mahdollisuuden liikkua kävellen ja pyörällä. Joukkoliikenteen osuutta kasvatetaan parantamalla joukkoliikenteen palvelutasoa mm. kehittämällä runkolinjastoa ja helpottamalla joukkoliikenteen käyttöä esimerkiksi uusin mobiilisovelluksin. Opetus-, valistus- ja kehittämistyö tukee asukkaita ja muita alueiden toimijoita tekemään viisaita liikkumisen valintoja omassa arjessaan.
Tavoitteena on turvata alueen autoliikenteen sujuvuus myös tulevaisuudessa ja varmistaa etenkin pääväylien toimivuus. Elinkeinoelämälle tarjotaan kustannustehokkaat keinot liikkua seudulla ja alueen asukkaille sekä muille toimijoille turvallinen liikenneympäristö.
Turun seudun liikennejärjestelmän kehittämistä ohjaavat siten seuraavat viisi pääteemaa, joiden tilan kehitystä pääsee seuraamaan indikaattorien kautta. Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa kuuluvat seuraavat kunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Parainen, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku.
