Pohjoismaiden neuvoston tutkimuslaitos Nordregio on julkaissut pohjoismaisia alueita vertailevan raportin State of the Nordic Region 2020. Raportissa vertaillaan alueiden välisiä eroja mm. väestökehityksen, työmarkkinoiden, talouden, hyvinvoinnin ja ilmastopäästöjen näkökulmista. Raportin mielenkiintoisinta antia on eri näkökulmia yhdistävä alueellisen potentiaalin indeksi (Regional Potential Index).
Suomen maakunnat pärjäävät erittäin huonosti alueellisen potentiaalin indeksillä mitattuna. Parhaat indeksipisteet saavat pohjoismaiset pääkaupunkialueet: Oslo, Kööpenhamina, Tukholma ja Reykjavik. Vaikka Uusimaa sijoittuu mittarilla näiden jälkeen viidenneksi, jäävät Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pohjoismaiden maakuntien keskikastiin. Huolestuttavinta kuitenkin on, että listan häntäpää muodostuu lähes yksinomaa suomalaisista maakunnista.
Alueellisen potentiaalin indeksi muodostuu kolmesta näkökulmasta: väestö, työllisyys ja talous. Näistä Suomen maakunnat pärjäävät selvästi huonoiten työllisyydessä, mutta myös väestö- ja talousmittareilla suomalaisia maakuntia on enemmän vertailun hännillä kuin kärjessä. Suurin yksittäinen Suomen ja muiden pohjoismaiden maakuntia erottava tekijä on työllisyysaste, joka Suomessa on pääsääntöisesti alle 75 %, kun muissa pohjoismaissa alle 75 % työllisyysaste on harvinainen.
Alueellisen potentiaalin indeksi koostuu useista muuttujista. Väestön osalta indeksin laskennassa huomioidaan kaupungeissa asuvan väestön osuus, muuttovoitto, väestöllinen huoltosuhde ja väestön sukupuolijakauma. Työllisyyden muuttujia indeksissä ovat työllisyysaste, väestön koulutustaso sekä nuorisotyöttömyys. Talouden mittareita puolestaan ovat alueellinen BKT sekä T&K-investoinnit.
Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Nordregion sivuilla.
