Paikkatietoa hyödynnetään kuntaorganisaatioissa monin tavoin, mutta käytön edistämiselle on edelleen monia esteitä. Tieto käy ilmi Gispo Oy:n toteuttamasta paikkatietojen hyödyntämiskyselystä, jossa kysyttiin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan kunnilta paikkatietopalveluiden ja -järjestelmien käytöstä sekä avoimen datan hyödyntämisestä. Kyselyyn vastasi 18 paikkatietoasioista vastaavaa henkilöä kaiken kokoisista kunnista.
Paikkatiedon hyödyntäjiä kuntaorganisaatioissa on kunnan koosta riippuen muutamasta hengestä useisiin kymmeniin. Kaikissa kunnissa paikkatietojärjestelmiä käytetään vähintään teknisellä toimialalla, kuten rakennusvalvonnassa, mittaustoimessa ja kaavoituksessa. Paikkatieto on apuna myös monella muulla sektorilla, kuten koulumatkojen suunnittelussa, ympäristöalalla, tiedottamisessa karttapalvelun kautta ja jopa puiden kaatolupien hallinnassa.
Kyselystä kävi kuitenkin ilmi, että useimmissa kunnissa paikkatiedon mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty läheskään niin paljon kuin mahdollisuuksia olisi. Paikkatietojärjestelmien osaaminen ja ylipäätään paikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksien ymmärtäminen koettiin lähes joka kunnassa puutteelliseksi. Osa vastaajista koki, että vaikka paikkatietoa itsessään käytetään, paikkatietomenetelmien ja -analyysien hyödyntämisessä olisi parannettavaa.
Paikkatietojen hyödyntäminen riippuu paljon myös kunnan koosta. Vastanneista kunnista vain asukasluvultaan suurimmissa on tällä hetkellä käytössä rajapintapalveluja, samat kunnat myös jakavat omia paikkatietoaineistojaan avoimena datana. Kaikki kunnat kuitenkin hyödyntävät jollain tapaa avoimia paikkatietoaineistoja, erityisesti Maanmittauslaitoksen, SYKEn ja Liikenneviraston aineistoja. Erilaisista paikkatietopalveluista lähes kaikki kunnat käyttivät Paikkatietoikkunaa sekä Lupapistettä.
Paikkatietoaineistojen saatavuus ja ohjelmistojen soveltuvuus koettiin yleisesti ottaen hyväksi, mutta resurssit ja henkilöstön osaaminen vain keskinkertaisiksi. Myöskään paikkatietoaineistoille tuotettujen kansallisten tietomallien hyödyntäminen ei ole tällä hetkellä tehokasta. Ratkaisukeinoiksi kunnat ehdottavat avoimuuden, yhteistyön ja osaamisen lisäämistä.
Kyselyssä selvitettiin myös kuntien käyttämiä paikkatieto-ohjelmia sekä osallistumista kansallisten paikkatietorekisterien ylläpitoon.
Kyselyn tulokset ovat avoimena datana excel-muodossa.
Kuntien paikkatietoon liittyvien kehitystarpeiden tunnistaminen ja ratkaisu edellyttää aktiivista yhteistyötä. Kunnille toukokuun alussa avattu GIStalkoot-keskustelukanava Slackissa on ympäristö, jossa voi esimerkiksi tiedottaa paikkatietoon liittyvistä työpajoista ja kokouksista sekä keskustella osaamistarpeista, aineistojen ylläpidosta tai järjestelmiin liittyvistä asioista. Tule mukaan keskusteluun: GIS-talkoot Slackissa
