Koronakriisi on vaikuttanut Varsinais-Suomessa pahimmin matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-aloille sekä palveluihin ja kaupan toimijoihin. Myös vientiteollisuuden näkymät ovat heikentyneet tilauskirjojen supistuttua. Maakunnan teollisten kivijalkojen, auto- ja meriteollisuuden, tilanne heijastuu laajasti lukuisien yritysten toimintaedellytyksiin ja siten koko maakunnan työllisyystilanteeseen, joten koronakriisistä toipumisessa on yhä suurta epävarmuutta.
Koronakriisi on kohdellut Varsinais-Suomen yrityksiä hyvin eri tavoin. Liikevaihdon kehityksellä tarkasteltuna parhaiten on pärjännyt ICT-ala, mutta liike-elämän palveluita tarjoavien yritysten liikevaihto putosi jyrkästi kevään aikana ja valmistavan teknologiateollisuudenkin suhdannekehitys kääntyi selvään laskuun. Teknologiateollisuuden ohenevat tilauskirjat tuovat alalle kuitenkin merkittävää epävarmuutta ja syksystä saattaa tulla monille yrityksille haastava. Aluetaloutta uhkaa heikentää suunnitelmat Naantalin öljynjalostamotoiminnan lakkauttamisesta.
Liikevaihdolla mitattuna koronakevään suurin kärsijä oli matkailuala, jonka liikevaihto puolittui huhti–toukokuussa. Yöpymisten määrä romahti Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä keväällä, ja vaikka saariston matkailuyrittäjät hyötyivät kasvaneesta kotimaanmatkailusta kesällä, on ala kokonaisuudessaan vaikeuksissa myös Varsinais-Suomessa. Ulkomaan matkailu ja lentoliikenne ovat käytännössä pysähdyksissä, ja laivaliikenteessä sekä tapahtuma-alalla rajoitustoimet vaikuttavat merkittävästi liiketoimintaan vielä kesäaikanakin.
Koronakriisin vaikutuksista yleisemmin kaupan ja palvelujen liikevaihdon alueelliseen kehitykseen ei vielä ole tietoa. Todennäköisesti näiden alojen kehitys seuraa kuitenkin Varsinais-Suomessa melko läheisesti koko maan suhdannekuvaa, jossa vähittäiskauppa on kasvanut kevään ja kesän aikana ja palvelujen kehitys on kesän aikana monilla aloilla toipunut kevään rajusta pudotuksesta. Useimmilla aloilla on vielä matkaa normaaliin kysyntätilanteeseen. Toistaiseksi konkurssien määrä on kuitenkin pysynyt Varsinais-Suomessa jopa keskimääräistä alemmalla tasolla.
Varsinais-Suomen työllisyysasteeseen koronakriisin vaikutukset eivät olleet ainakaan vielä vuoden toisella neljänneksellä sen rajumpia kuin koko maassa keskimäärin. Tämä johtuu suurelta osin työvoimatutkimuksen tilastointitavasta, jossa alle kolmeksi kuukaudeksi lomautetut katsotaan työllisiksi. Työnvälitystilastossa lomautukset aiheuttivat sen sijaan dramaattisen piikin Varsinais-Suomen työttömyyslukuihin, ja erityisesti Vakka-Suomessa autotehtaan lomautukset nostivat Uudenkaupungin työttömyysasteen hetkellisesti 30 % tuntumaan.
Koronakriisi iski työpaikkoihin Varsinais-Suomessa kuten muuallakin maassa. Heti maaliskuun loppupuolella lomautuksia tapahtui ripeällä tahdilla. Kun maaliskuun puolivälissä lomautettuna oli 1 300 henkilöä, ehti määrä kymmenkertaistua kuukaudessa. Työttömienkin määrä kasvoi, mutta selvästi lomautuksia vaimeammin noin 4 000 henkilöllä. Toukokuun alun jälkeen lomautettujen määrä on vähentynyt niin, että syyskuun alussa Varsinais-Suomessa lomautettuna on enää kolmannes (5 700) kevään huippuluvuista. Työttömien määrä kasvoi heinäkuun alkuun saakka, minkä jälkeen se on vähentynyt. Tosin Varsinais-Suomessa työttömien määrä on yhä lähes 4 000 suurempi kuin ennen koronakriisin alkua.
Lomautukset kohdentuivat alkuun vahvasti majoitus- ja ravitsemisalalle, mutta Varsinais-Suomessa lähes samaan tahtiin alkoivat lomautukset ja yt-neuvottelut teollisuuden piirissä. Teollisuuden vahva asema Varsinais-Suomessa heijastui selvästi myös alkavina lomautuksina ja työttömyyksinä. Lomautukset ovat jakautuneet laajasti palveluihin kuten kuljetuksiin, kauppaan, kiinteistönhoitoon, mutta myös hoitoalalle. Rakennusalallakin työttömyys on ollut kasvussa ilman lomautusten huomattavaa yleistymistä. Työvoiman kysyntä näyttää kuitenkin olevan normalisoitumassa kevään shokin jälkeen.
Maakunnan teollisten kivijalkojen, auto- ja meriteollisuuden, tilanne heijastuu laajasti sen verkostojen kautta lukuisien yritysten toimintaedellytyksiin ja sitä kautta maakunnan työllisyystilanteeseen. Turun telakan tai Uudenkaupungin autotehtaan ajautumisella merkittäviin vaikeuksiin olisi hyvin laajat negatiiviset vaikutukset Varsinais-Suomeen ja koko maahan. Tämän vuoksi koronakriisin hoidossa on kiinnitettävä eritystä huomiota auto- ja meriteollisuuden toimintaedellytysten varmistamiseen. Varsinais-Suomen väestökehityksen isossa kuvassa koronakriisin vaikutukset eivät toistaiseksi näy merkittävästi suuntaan tai toiseen.
Koronakriisin vaikutusten analyysi perustuu Varsinais-Suomen liiton ja ELY-keskuksen yhdessä valmistelemaan tilannekuvaan, joka on osa maakunnallista selviytymissuunnitelmaa. Suunnitelma sisältää koronakriisistä palautumisen nopeita toimenpiteitä sekä valintoja uuden kasvun käynnistämiseksi pidemmällä aikavälillä. Tarkempaa tilannekuvatietoa Varsinais-Suomen kehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta ja Poretieto-palvelusta.
