Varsinais-Suomen kunnat saivat kuluvan vuoden maalis–heinäkuussa muualta Suomesta muuttovoittoa yhteensä noin 500 henkilöä, mikä on yli sata henkilöä enemmän kuin vuosien 2017–2019 vastaavana aikana keskimäärin. Muuttojen yhteenlaskettu määrä kasvoi koronakriisin aikana, sillä sekä tulomuutto että lähtömuutto kasvoivat. Varsinais-Suomen osalta tulomuutto kasvoi kuitenkin lähtömuuttoa selvästi enemmän.
Alueellisesti tarkasteltuna muuttovoittoa saivat etenkin Turun seudun kehyskunnat, Salon seutu sekä saaristokunnat. Merkillepantavaa on Raision nopeasti kasvanut muuttovoitto, sillä Raision muuttovetovoima on ollut viime vuosina Turun kaupunkiseudun kunnista heikointa. Muuttotappiosta kärsivät eniten Turku, osa Vakka-Suomen kunnista sekä osa Turun seudun uloimmat kehyskunnista.
Turun muuttotappio ei kuitenkaan poikennut viime vuosien maalis–heinäkuun muuttoliikkeen kehityksestä, vaan Turun muuttotappio oli vuosien 2017–2019 kevään ja kesän aikana lähes täsmälleen samalla tasolla. Turku saa kuitenkin vuositasolla merkittävästi muuttovoittoa, mikä selittyy alkusyksystä tapahtuvalla opiskelijoiden runsaalla tulomuutolla. Nähtäväksi jää, mikä on lisääntyneen etäopetuksen vaikutus opiskelijoiden muuttoliikkeeseen tänä syksynä.
Muiden Varsinais-Suomen kuntien osalta nettomuutto kasvoi eniten Kemiönsaarella ja Raisiossa. Koronakriisin aikana myös monet muut rannikolla sijaitsevat kunnat kasvattivat muuttotasettaan, joskin Paraisten muuttovoitto pysyi samana vuosien 2017–2019 keskitasoon verrattuna.
Koronakriisin aikana nettomuutto oli puolestaan aiempaa pienempää etenkin Taivassalossa, Uudessakaupungissa, Pyhärannassa ja Sauvossa. Pienimmissä kunnissa yksittäisten perheiden muuttopäätökset voivat kuitenkin vaikuttaa merkittävästi muuttoliikkeen kuukausittaiseen kehitykseen, joten suuretkin muutokset voivat johtua satunnaisesta vaihtelusta, joka tasautuu pidemmän aikavälin kuluessa.
