Monen opiskelijan tuttu kevätrutiini, oman alan harjoittelupaikan metsästys, tarjosi minulle vuonna 2020 vaihtoehdoksi Lounaistiedon. Tämä tietopalveluyksikkö lienee ainakin nimenä tuttu hyvin monelle maantieteilijälle ja paikkatietoalaan erikoistuvalle: itse muistelen sen jollain tasolla esittäytyneen jo fuksisyksyn ensimmäisillä viikoilla. Vuosien mittaan nousi Lounaistieto opinnoissa esiin siinä määrin usein, että harjoittelupaikan saaminen juuri sieltä tuntui jopa hämmentävän loogiselta opintojen jatkumolta. Paikan varmistuttua jännitys ja odotukset työtä kohtaan kasvoivat: mitähän Lounaistieto nyt sitten oikeasti tekee? Entä jos maakuntaliitto on juuri sellainen stereotyyppisten mielikuvien kuiva ja ikävä virasto?
Stereotypiat haihtuivat työsuhteen alkaessa, kun työtehtävät osoittautuivat monipuolisiksi ja yllättäviksikin. Lisäksi viraston työilmapiiri osoittautui varsin rennoksi ja harjoittelijaystävälliseksi. Ehkä harjoittelijan kotoisuutta lisäsi myös samaan aikaan viereisellä työpisteellä aloittanut toinen harjoittelija, myös maantiedettä opiskeleva Joonas. Opintojemme ja työtehtäviemme samankaltaisuus johtikin luontevasti siihen, että juttuseuraa ja apua työtehtäviin oli tarjolla paitsi vakituisilta työntekijöiltä, myös harjoittelijakaverilta heti sermin takaa.
Meidän harjoittelijan työtehtäviimme kuului esimerkiksi Lounaistiedon avoimien kartta- ja datapalvelun ylläpitoa ja täydennystä, hankkeissa avustamista, visualisointitehtäviä sekä esimerkiksi Lounaistiedon sivustojen saavutettavuusauditointi. Tästä muodostui miellyttävä sekoitus paitsi jo opinnoissa jo tutuksi tullutta ”perustason” paikkatietoa, myös ennalta täysin vieraita ja haastavia teemoja, kuten GeoServer-palvelin, hankkeiden maailma sekä ylipäätään se prosessi, miten raakadata muotoutuu päätöksentekoa tukevaksi ja kaikille avoimeksi dataksi. Tällainen sekoitus uutta ja vanhaa tarjosi mielenkiintoisia hetkiä töiden parissa!
Aiemmin mainittuun kotoisuuteen viitaten tarjosi vuosi 2020 varsinaiset poikkeusolot, joiden myötä valtaosa harjoittelusta toteutettiin etätyönä kirjaimellisesti varsin kotoisissa oloissa. Koronapandemian myötä jäivät varsinaiset toimistotyöpäivät varsin vähiin lukuun ottamatta perehdytystä sekä elokuun tilanteen sallimia melko normaaleja työoloja. Tämän myötä jäi itse viraston arkipäivä kahvihuonejutusteluineen ja sählyvuoroineen väistämättä varsin vieraaksi, eikä montaa työtoveria tullut välttämättä kertaakaan tavattua kasvotusten. Kuitenkin toteutuneet toimistopäivät, (yleensä) toimivat etäyhteydet sekä pienellä ydinporukalla toteutetut lounaat, kehittämispäivät ja ainakin yksi mapathon-matka tarjosivat hyvähenkisiä kohtaamisia hyvällä porukalla!
Minä ja Joonas voimme molemmat tyytyväisenä kiittää sekä Lounaistietoa että koko Varsinais-Suomen liittoa opettavaisesta, inspiroivasta ja sopivan haastavasta harjoittelujaksosta, jonka aikana apua oli aina saatavilla ja vastuutakin tarjolla. Koronavuoden rajoitteet tekivät harjoittelusta väistämättä hieman vajavaisen ainakin perinteisillä virastotyön standardeilla. Toisaalta ne antoivat ehkä jonkinlaista esimakua työnteon tulevaisuudesta: etätöiden maailmassa eivät oppineet uutta ainoastaan harjoittelijat, vaan uuteen aikakauteen hyppäsi koko Varsinais-Suomen liitto. Oli omalla tavallaan hienoa olla seuraamassa tätä ikävistä syistä johtuvaa, mutta silti varmasti hyviäkin muutoksia tuovaa poikkeusaikaa. Toivomme vuoden 2021 harjoittelijoille positiivisia ja opettavaisia kokemuksia, mutta kenties hieman tasaantuneempien olosuhteiden puitteissa!
Juho Vehviläinen ja Joonas Rikala
