Tiedolla johtamiseen sukeltanut Aluetietofoorumi saavutti suuren suosion. Yli sata osanottajaa kuuli esityksiä datan hyödyntämisestä niin valtiohallinnon päätöksenteossa, yrityksissä kuin lääkärin työssä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä veti loppupuheenvuorossaan päivän annin yhteen: ”Huomaan, että kaikki puhujat lähestyvät samaa aihetta eri suunnilta, mikä osoittaa että varmasti on oikea ilmiö olemassa.”
Ensi vuonna uudestaan
Lounaistieto kiittää seminaariin osallistuneita onnistuneesta tilaisuudesta. Palautetta tapahtumasta voi lähettää Antti Vasaselle (antti.vasanen@varsinais-suomi.fi). Tapahtuman osallistujalistan näet täältä.
Aluetietofoorumi järjestetään taas ensi vuonna. Nähdään silloin!
Seminaaripuhujat:
Ilona Lundström: Tunnusluvut selkeästi esille
Ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä muistutti, että data on silloin arvokasta, kun siitä on hyötyä. Kehittämistyössä hän toivoi huomion kiinnittyvän älykkään teknologian lisäksi siihen tärkeimpään eli ihmiseen, joka palvelua käyttää. “Insinöörin paras kaveri on humanisti”, Lundström tiivisti.
Ilona Lundström peräänkuulutti tiedon visualisoimista, jotta suuren tietomäärän pystyy sisäistämään nopeasti. Hän haluaa saada Työ- ja elinkeinoministeriössäkin käyttöön niin sanotun dashboardin, autoista tutun kojelaudan, jossa selkeät mittaristot kertovat ministeriön toiminnan tunnusluvut.
Katso Ilona Lundströmin esitysdiat tästä.
Jari Stenvall: Data on öljyä organisaatioille
Professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta aloitti esityksensä määrittelemällä älykkyyden: ” Olemme älykkäitä, kun osaamme tehdä muuttuvassa maailmassa älykkäitä ratkaisuja”, hän totesi.
Älykkyys vaatii tietoa, jotta organisaatio voi toimia ketterästi muuttuvassa maailmassa. Palvelun puolestaan tekee älykkääksi se, että ongelmat ratkaistaan käyttäjän näkökulmasta.
Datan avaamisen eduksi Stenvall nimesi läpinäkyvyyden lisääntymisen organisaatioissa. Karikkona hän piti mahdollisuutta valvonnan lisääntymiseen: ” Jos organisaatio menee avoimeen dataan, esimiehet eivät saa pitää sitä kontrollin välineenä.”
Stenvall myös kehotti osanottajia poisoppimiseen: ”Uuden oppiminen ei ole niin vaikeaa kuin poisoppiminen, mikä tarkoittaa luopumista ja irtautumista vanhoista työtavoista ja tiedoista.”
Katso Jari Stenvallin esitysdiat tästä.
Leena Setälä: Tieto on sote-uudistuksen keskeisiä työkaluja
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä kertoi, että lääketieteellinen tieto lisääntyy nopeammin kuin mitä ihmisaivot pystyvät omaksumaan. Resurssit ovat rajalliset niin yksilöillä kuin organisaatioilla.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä keskeinen tavoite on selvittää, mitkä toimet ovat vaikuttavimpia niin yksilöiden hoidossa, prosesseissa kuin rakenteissakin: ”Missä kohdistetut interventiot parhaiten toimivat, niin siihen panos.”
Leena Setälä kertoo, että sairaanhoitopiirillä ei ole avointa dataa. ” Tiedon arkaluonteisuuden takia meillä ei ole siihen nykyisen lain puitteissa mahdollisuutta.”
Sote-palvelutuotannon suunnittelussa huomioidaan myös maantiede: esimerkiksi kasvukeskusten ja haja-asutusalueiden sijainti, väestön ikärakenne ja kuljetusmatkat. ”Tiedolla johtaminen on sote-uudistuksen keskeisiä työkaluja.”
Katso Leena Setälän esitysdiat tästä.
Jussi Vira: Älykäs kaupunki tuottaa dataa ja osaa hyödyntää sitä
Turun kaupungin strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira esitteli tietojohtamista Turun kaupungissa. Hän sanoi tietojohtamisen pyrkivän taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja kuntalaisille parempiin palveluihin. Tietojohtamisen Jussi Vira määritteli tiedon tuottamiseksi ja hyödyntämiseksi. ”Analytiikan hyödyntämisessä keskeistä on laaja yhteistyö”, hän pohti.
Turku on kouluttanut tietojohtamisen asiantuntijoita, joiden diblomitöissä pyrittiin konkreettisiin hyötyihin esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai vanhustyössä.
Katso Jussi Viran esitysdiat tästä.
Laura Laiho: Tiedon laatu ja nopeus ovat yritysten valttikortit
Liiketoimintajohtaja Laura Laiho Cerion Solutionsista kertoi törmänneensä työssään tiedon ristiriitaan: ” Toisaalta pyörimme dataähkyssä, mutta toisaalta sanotaan, että tietoa ei ole.”
Laiho kävi läpi teknologian kehitystä: datamäärä kasvaa, tiedon kerääminen on helppoa, laskentakapasiteetti moninkertaistuu ja tiedon tallentaminen on edullista. Tietoa on niin paljon, että sitä on vaikea hahmottaa. ” Meidän täytyy visualisoida tieto, muuten emme ymmärrä sitä”, Laiho totesi ja lupasi, että johtajan saadessa ensimmäisen graafin käteensä, hän haluaa niitä lisää.
Laadukas tieto ja nopeus mahdollistavat yrityksille ketteryyden. Tulevaisuuden menestyjiä liike-elämässä ovat Laihon mukaan ne, jotka hyödyntävät asiakasdataa ja reagoivat muutoksiin nopeasti. ” Tieto ei ole enää valtaa, mutta se on tulevaisuuden tärkeintä valuuttaa”, Laura Laiho pohti.
Katso Laura Laihon esitysdiat tästä.
